Agirotu kolmas kisapäivä ja Lentäviä Luupäitä :D

Sunnuntai aamu alkoi jälleen (liian) varhain...huonosti nukutun yön jälkeen kello herätti 7:n aikaan...vielä olisi unta riittänyt, ei sitä kuitenkaan heti nukuttua saanut tuolta väijystä palattua...vähän tuntuu jalat/vatsalihakset kankeilta, tulihan sitä ajettua yön aikana polkupyörällä (Jippo taittopyörä) varmaan parikymmentä kilometriä :) oudokseltaan.

No se siitä pikkuhiljaa valmistautumaan joukkuekisaan...ja tietenkin käydä ilmoittamassa Infoteltalle, että olen tuon oman kisan ajan poissa Tauottajan tehtävistä...tosin tässä vaiheessa varmaan ei vielä ole tarvekaan.

 Joukkue saatiin kokoon hieman säädellen, mutta onneksi kaikki koirakot paikalla...ja ohjaajiakin löytyi oikea määrä. Tosin Tao-Tao:n ohjaajana toimii Jessi Helin sijaan...Heli toimii koiran kiinnipitäjänä ja vielä "Parsonileiristä" hyvänä apuna Marju toimii lähtökäskyn antajana, joten puitteet on loistavat, menestys on vaan koirista ja ohjaajista kii...etenkin ohjaajista :D
http://www.youtube.com/watch?v=hyfsH-fn1dk&list=PL9e4MVxd9GBbZTucLBg9uc_o8QzBsQX-Q&index=1

Tyytyväinen olen ratoihimme, vaikka menestys jäi vaatimattomaksi. Sijoitus 43/54 tuloksen saaneesta...no tämä oli harjoittelukerta...jos suinkin minusta kii on, niin ensivuonna näemme taas Wörkkijoukkueen Agirodussa :)

 

Joukkuekuva vasemmalta. Typy ja Eija Hänninen (3), Tao-Tao ja Heli Saukkola, koiraa ohjasi Jessi Friberg (2), Ella ja Timo Latovehmas (1) ja Eppu ja Veera Varis (4)

Järjestelyissä saimme apua Parsonileiristä (Marju Kiri) jolle myös tässä kiitokset, kuten koko joukkueelle :) Olihan kokoontumispaikkammekin Parsonileirissä (Salamateltalla) Näin se rotujen välinen "sukulaisuussuhde" toimii ;)

Tuosta sitten jatkoin kipin kapin taas paitaa vaihtaen keltaiseen...takaisin toimitsijaksi tauottamaan. Olin nelosradalla ehkä tunnin verran tauottamassa toista ajanottajaa. Ja tuosta sitten vielä kakkosradalle sisäänheittäjäksi...kivaa hommaa tuokin, tosin pientä haastetta, kun ei ketään kilpailijaa tunne, mutta koiran rodun kun näkee lähtölistalta, niin sillä löytyy helposti (kun oli miniluokka, ettei maksien BC merkkiluokka)..ja aikas hyvin joukkueet hakeutuivatkin jo lähistölle kun oma vuoro läheni...pikku järjestelyitä, että saatiin lämmitelleet joukkueet radalle, ennen puku-kulkueen alkua...vaan niistäkin selvittiin, yhdessä tuomarin, tuomarinsihteerin ja kuuluttajan kera :)

Jokunen kuva puku-kulkueesta:

Pukukulkueen jälkeen vuorossa olikin viikonlopun huipentuma...ja jännittävin osuus ainaskin osaltamme. Nimittäin Alomedien joukkuerata (Tuomarina Anitta Kerminen), johon Akukin osallistuu Lentävät Luupäät Parson joukkueessa...

Jännitystä lisäsi vielä, kun Akun kasvattaja Mari tuli katsomaan suoritusta, vaikka eipä tuo nyt oikeasti suoritukseen vaikuttanutkaan :) Harmi kun tuota ei saatu videolle, joku kuvaustekninen juttu kameran kanssa...sääli. 

Rata meni jotakuinkin näin, mitä itse siitä muistan: ...Joku piteli Akua lähdössä...ja kakkosesteen jälkeen Aku karkasi kentältä...oikeaan reunaan...josta kävin hakemassa hänet takaisin radalle...ja pituus hyppyyn...siitä jatkettiin...ja tässäkö välissä karkasi keskelle kenttää putkeen..jonka ilmeisemmin merkkasi...tuosta sitten päästiin jatkamaan rataa...joka menikin oikeastaan loistavasti...Aku seurasi hyvin ja vauhtia piisasi...jopa niin paljon, että 16 hypyn ja 17 putken välissä itseltä petti jalat alta ja kumoon...Onneks oli ruohokenttä..olisi voinut olla hiekalla koipi surkeamman näköinen :/  No kuitenkin porukka kannusti mahtavasti, että YLÖS YLÖS..ja Jatkaa jatkaa ;) ...pääsinkin ylös ja Akukin jo odotteli, että mihis sitten...Viimesen kurvin putkelta takavinkkeli vasen ohjaus siis hieman kärsi tuosta, mutta siitä päästiin maaliin...ainaskin niin luulin, kun Aku karkasi kentältä vielä ennen viimeistä estettä ...Sain niskasta kii ja viimeisen esteen eteen, josta hyppäsi yli...joten Marju pääsi jatkamaan Pokka:n kanssa...tai niinhän sitä luultiin :D

Aku päätti, että kun esiinnytään, niin esiinnytään kunnolla :D  saatuaan palkkana olleen makkaran, päätti että julkisuuden valokeila on nyt HÄNEN :D:D otti ja läksi ennen kuin kerkisin saamaan kiinni hihnaan ja minnekäs sitä muuta mentäisi kuin mutkankautta radalle :D:D ...ja siellä putkeen...

Oli sitä ihmisillä hauskaa, kun tuota koitettiin houkutella Jessin kanssa putkesta pois...oli kuulemma kuuluttajankin mielestä ainut viikonlopun suoritus, jossa putkessa on sekä koira, että kaksi ohjaajaa :D

No sainhan siitä lopulta kii...ja pois putkesta. Joten täytyihän sitä tuulettaa ylösnoustessa...siitä hyvästä saatiin ainaskin aplodit :D  Joukkueemme tulos, oli mahtava ...viimeisiä oltiin, mutta ainaskin nimemme veroisia Lentäviä Luupäitä :D ja jos hävitään, hävitään kunnolla. Pääasia, että on hauskaa :D reilu kaksi minuuttia hävittiin ajassa edelliselle joukkueelle .....JEEEE.

Tuosta sitten Marin kanssa autolle kahville ja päästetään koirat rauhoittumaan. Loppujen lopuksi täytyi todeta, että kaikki kiva loppuu aikanaan, niin Agirotukin :/ kamat kasaan...ja grillin ja lähes täyden 11kg:n kaasupullon rahtaaminen kentän toisesta päästä takaisin autolle...huh mikä urakka...ainaskin on helpompi taas ohjata koiraa, kun käsi on pari senttiä pidempi :)

Sit vain nokka kohti Kyröskoskea ja siellä kavereille kylään ja saunomaan :)

Oli kyllä aivan loistava viikonloppu, Kiitokset kaikille tapaamillemme...sekä vanhoille, että uusille kavereille. Ensvuonna Varmasti Agirotuun uudelleen :)