Maanantaina olin töissä koto lenkillä, eli jaoin postia ihan kotiakin saakka...kahvilla poikkesin, kun eväsruoka tuli jo syötyä työmaalla, kun olikin sellainen lennosta reitin vaihto...
Lähteissäni sanoin Ellalle, joka nukkui normaali tapaansa peitonalla, että juoksuta mammaa sit sopivasti ;)...parin tunnin päästä tuo Sinikka sit soitti, että Ella ollut tunninverran tietämättömissä :/
No mikäpä siinä auttoi, muuta kun kotia kun työt on tehty, hieman ruokaa naamariin ja koiraa etsimään...Ajattelin kokeeksi ottaa Akun kaveriksi, hyvässä tapauksessa tuon avulla voisi Ellan löytää, kun ei minkäänlaista tietoakaan mihin suuntaan olisi kotoa lähtenyt...
Aku lähti reippaasti viemään nenä maassa...ja mentiinkin ekaks metsänhalki Tourunkulmantielle ja siitä Jääkalliontietä kohti Mustajärveä, kunnes erään mäenpäältä löytyi hyvä jälki, jota lähdettiin seuraamaan (kyllähän minä sen tiesin, että peuranjäljillä ollaan, mutta kun ei parempaakaan tiedossa ole).
Hyvin Aku seuraili jälkiä (oletettuja) kiertäen välillä puun malliksi, että ei tässä nyt ihan pelkkiä polkuja kuljeta...no viimein poistuttiin poluiltakin ja tietysti pahempien ryteikköjen läpi maastoon...Sieltä sit löytyi melko isoja (ainaskin Akuun verrattuna) ojia, jotka piti ylittää...vettäkin oli niinpaljon, että reunaa alasmennessä ojanpohjaan Aku joutui sukeltamaan pohjalla, kun vauhdilla meni...ja uimaan palan matkasta :) Itsellä onneksi oli kumpparit jalassa, niin ei varpaat kastuneet...
Ei mitään havaintoa Ellasta, ei hajuakaan...matkalla jossakin pahemmassa ryteikössä ollessa Lahman Ismo soitti, että huomiselle suunniteltu keinonurmien kuljetus Vantaalta Forssaan siirtyy...ehkä keskiviikolle...
Voi harmi, sekin vielä tähän samaan syssyyn, vaikka toisaalta sitä nyt ei kerkiä ajattelemaan...ajattelin.
Viimeviikolla kun oli lämmintä vielä +16 astettakin päivällä, ajattelin että ei nuo säätiedotukset voi pitää paikkaansa, kun lupaili jo pahimmassa tapauksessa räntäsadetta tälle viikolle, mutta tuossa Akun kanssa metsää kolutessa totesin, että oikeassa nuo olivat...Niinpaljon on Kurkea liikkeillä nyt kohti etelää, että nyt tulee talvi ja pian...varmaan satoja meni Tourunkulman yllä kohti etelää tuona aikana kun metsissä kiertelimme...
No eihän sitä Ellaa löytynyt ja alkoi vielä satamaankin rankasti, niin ei muuta kun kotia kohti...ja toivotaan että tuo tulisi omia aikojaan kotiin.
No ei ollut tullut, Piti tähän kuvakin laittaa reitistä, mutta eipä tuo ohjelma näytäkään reittiä, jos kuvana tallentaa, vaan pelkän kartan...
Loppu maanantai-ilta oli aikas vaikeaa aikaa, sitä varmaan suoritettiin välioven avaamisennätys, katsoessa joko Ella oottaa oven takana...ei odottanut :(
Yöllä ei oikein osattu nukkuakaan, kun yksi sängynlämmittäjä puuttui...ja muutenkin oli pelko, että mitä on tapahtunut...aamullakaan ei mitään tietoa. Sinikkakin oli yön grillaamassa, jotta koirannenään tulisi hyvää hajua ja osaisi kotia päin, vaan eipä tuostakaan ollut apua :(
Tiistai päivä meni pienessä "horroksessa" kotonapoiketessa tulostelin katoamislappuja joita sitten jaettiin (osan jaoin minä postilenkillä ja osan jakoi Sinikka yhdessä naapurin Maaretin kanssa) , eikä mitään näy saati kuulu...
Töistä palattuani oli etsijäkoira varattuna illaksi (tai ainaskin piti soittaa neljän aikoihin) ja kavereita ilmoittautunut avuksi etsimään...metsästysseurasta oli tulossa väkeä luolia tutkimaan, josko niihin olisi mennyt..ym. Poliisille soitettu ja löytöeläinkoteihin...eikä mitään.
Koskisen Päivin ehdotuksesta olin lähdössä katselemaan luolia ja naapureiden latoja yms. josko niistä löytyisi jotakin merkkejä...tai vinguttamalla esim. lelua saisi jonkin vastauksen ...jostakin...sen jälkeen olisi kuulemma porukkaa tulossa kaivuuhommiin :)
Vedin "eräkamppeet" niskaan ja kumpparit jalkaan, kun kuulin vinkasun...vai oliko se sittenkin kumisaappaan korko, mikä vinkasi lattiaan osuessaan, kun ilma pakenee korkoaukosta pois...ja uusi vinkasu...ja tälläkertaa en liikahtanutkaan...joten ovelle katsomaan...ja siellähän se Ella oli niin iloisena ja reippaana <3 <3 kuten aina...tippa tuli oikein silmään, kun tuon näin...jos ei jo ollut useankerran aiemminkin kuluneen vuorokauden aikana.
Voi sitä iloa ja riemua, kun Ella kotiutui...jopa Akukin oli todella iloinen, että Ella tuli kotiin :)
 | ||
| Sinne se vapaus jäi |
Illaksi oli suunniteltu, vaikka tuo keinonurmen tuonti siirtyi, niin hallipalaveri Forssaan...Olisin kyllä jäänyt pois, jos Ella ei olisi kotiutunut, mutta nyt siis saatoin tuonne mennä :)
Laurenin Markku (Ojangon Koirahallin vastaava) soitteli jossain välissä, että heillä olevat keinonurmiurakoijat olivat päättäneet tehdä pitkää päivää...näinollen lähtisivätkin jo tiistai-iltana- yönä seuraavaan kohteeseensa...ja nurmikuorman tuonti siis siitä hankaloituisi, koska kuorma oli suunniteltu tehtäväksi tuon urakoijan kuormaajalla.
Siinä sit soitto Lahman Ismolle, että näin on käynyt, että nyt tarvittais suunnitelma B vai joko tää nyt on F, mikä on vuorossa ...No tuota sit jäätiin suunnittelemaan, että mitäs sitten...olisko nosturilla varustettua autoa jossain vaiheessa tulossa tyhjänä sieltä takaisin...
No taas tuli Markulta tietoa, että se kenelle toinen osa nurmista menee on tulossa keskiviikkona kello 15 hakemaan kuormaa nosturillisella autolla, että sillä voitais kuorma tehdä...ja taas Ismolle tuosta tietoa...ei luvannut siinä vaiheessa muuta kuin suunnitella, saisiko tuon sopimaan aikatauluihin...
Pidimme hallikokouksen suunnitellulla lailla...tosin itse olin vielä aivan muissa maailmoissa vielä tuon kuluneen vuorokauden vuoksi...no kuitenkin suunnitelmia saatiin aikaseksi esitettäväksi hallitukselle, joka sit päätökset tekee ajallaan.
Keskiviikko yö tulikin nukuttua ehkä hieman paremmin kuin edellinen, mutta kuiteskin aamusta vielä aivan poikki...päivä kului normaaleja latuja, kunnes kello oli noin 12.30 ja puhelimeni soi...soittaja oli eräs LahmaTransin kuski, joka kyseli tuon Ojangon koirahallin numeroa ja sanoi, että on sinne juuri menossa, lähti juur Sipoosta...Ai hitsi tuumasin...täähän menee hyvin kuitenkin lopulta :)
No kello kävi ja mitään ei kuulunut, oli jo yli neljä, kun ajattelin, että jos tuo tuleekin soittamatta Forssaan ja mä olen kotona, että kai se on varoiksi lähdettävä odottelemaan sitä...ei sen nyt niin kauaa pitäisi kestää yhden kuorman teon :)
Eikä mitään kuulu, odottelen hallilla varmaan puoli kuuteen saakka ja aattelen, että nyt lähden kotia...poikkean vielä pikaisesti Gigantissa katsomassa pyykinpesukoneita, kun oma levähti jo perjantaina, mutta ei ole vielä kerinnyt hakemaan uutta :/ Jatkan matkaa kotiakohti ja kun olen Humppilan lasitehtaan tykönä, niin eikös taas puhelin soi...ja kuski soittaa, että hän pääsi nyt lähtemään Vantaalta...
No etukäteen sovittu trukki Rautanet on lukkojen takana, kun liike on kiinni jo kuudelta...joten taas suunnitellaan...Lahman kuskilta sain kyllä erään numeron, jolla olisi trukki siinä lähistöllä...Soitan hänelle, mutta ei vastaa...palataan lähtöruutuun...soitetaan Susannalle, joka lupautuukin tulemaan...tosin kyseistä trukkia ei ole ajanut, mutta josko saisi kuskin mukaansa :)
Viimein on porukkaa paikalla: Anita, Hannu ja Susanna (ei saanut kuskia) ja Lahman autokin saapui noin kymmentävaille kahdeksan illalla pihaan :) ja sitten soitti trukkikuskin...tosin jouduin sanomaan, että valitettavasti enää ei tarvita...
Pikaisen suunnittelupalaverin jälkeen päädyimme, että rullat laitetaankin Rautanet in pihalle aikaa säästääksemme ja kun nuo tahtovat viedä tilaakin melkolailla.
Hommat saatiin käyntiin ja menimme Hannun kanssa auton lavalle (tai ekaks peräkärryn) siirtelemään rullia, niin että saa hyvin trukinpiikkeihin...oli tuo melko urakka, eikä niitä edes kaikkia saatu kaksin, isoin taisi painaa lähelle 1000 kiloa...ja tuo kun ei pyöri vapaasti juuri lainkaan...
 |
| Väliaikakuva auton lavalta...kärrykuorma jo purettu |
 | ||
| ja autostakin kuva...vaikka vähän heikkotasoinen kuva onkin :)..kärry siis vielä perässä, jossa oli samankokoinen lava päällä...ja molemmat täysi :) |
Viimein kotia ja lähes suoraa peitonalle...huomenna taas uudenlaiset ohjelmat..
Torstai: ai että on kädet kipeät tuosta eilisestä rullien siirtelystä...no buracapsia, jos hiukan helppaisi...eilinen päänsärky ainaskin helpottui tuolla auton lavalla...tai ei ainaskaan huomannut sitä enää :D
Päivä meni normaaliin malliin, kunnes illalla aksaharkat..Tälläkertaa olikin tilaa kentällä, kun paikalla ei ollut Kouluttaja Suvin lisäksi kun Mira (Iina) ja Minä...Miralla yksi maksikoira ja mulla medi ja mini...joten kaikki kokoluokat oli edustettuna...rataantutustuminen suoritettiin kaikkienluokkien kesken yhtäaikaa ;) ...ja olihan tietenkin Suvillakin omat koirat Lassi ja Leevi mukana.
Tällä kertaa täytyy sanoa, että Aku oli parempi harkoissa, alkaa seuraamaan jo melko mukavasti ja yhteistyömme on kehittynyt kummasti (hienoa :D Ellalla saattoi painaa vielä tuo karkumatka...ja ollut hieman "allapäin" tuolta kotiuduttuaan...ja varsinkin kun itse en juurikaan ole kerinnyt touhuamaan kanssaan :( Mutta suht hyvin Ellakin meni kaikesta huolimatta...se paras Ella...vaan jäi löytymättä.
Ja tietysti, että päivä olisi normaalikiireinen, niin harkkavuoron jälkeen äkkiä koirat kotiin ja jumppaan Kylän talolle...siellä tunti ja kotia, viimein saa rauhoittua..
Perjantai olikin "vapaapäivä" ei sen kummempaa ohjelmaa, ainoastaan koirien kanssa kuuden kilsan lenkki...
Lauantaina Ylöjärvelle Agi.fi hallin epiksiin, siellä olis tarkoitus startata molempien koirien kanssa, saa nähdä miten siellä käy...se on vielä tulevaisuutta tätä kirjoittaessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti